Posted on 7th August 2012, by & filed under Asekauppa, ICAHD Finland, Suomi, Yhteistyö.


Uusi laki Suomen ja Israelin asekaupan salaamiseksi ajoittuu täsmälleen samaan poliittiseen tilanteeseen kuin kasvava asekaupan julkinen vastustus. Ihmisoikeuspuhe ja asekaupan lonkerot ovat monimutkainen vyyhti, jossa kaikki liittyy kaikkeen.

Maaliskuun 22. päivän äänestyksessä eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän lakiehdotuksen, joka tekee Suomen ja Israelin sotilaallisen yhteistyön yksityiskohdista salaisia. Eduskunnassa aikaisemmin käydyssä keskustelussa lakiesitystä puolustettiin muun muassa Suomen asekaupan kilpailuasetelman parantamisella, aseiden laatu- ja hintatekijöillä sekä kommenteilla siitä, miten demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio Israel on.

Vain muutamaa päivää aikaisemmin Suomen hallitukselle luovutettiin ICAHD Finlandin vetoomus, jossa Suomen johtavat tieteen, taiteen ja politiikan vaikuttajat vaativat Suomen ja Israelin välisen asekaupan välitöntä lakkauttamista. Allekirjoittaneiden joukossa on ulkoministeri Erkki Tuomioja, kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, yli 40 professoria, kansanedustajia, europarlamentaarikkoja, Finlandia-palkinnon voittajia ja tutkijoita.

Vaikka kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz kutsuikin vetoomuksen allekirjoittajia äärivasemmistolaisiksi diktatuurien tukijoiksi, on vetoomuksessa nimiä melkein jokaisesta poliittisesta puolueesta – myös kokoomuksesta. Allekirjoittajat syyttävät Suomea asekaupasta, joka tukee Israelin aseteollisuutta ja siten edistää palestiinalaisalueiden miehitystä sekä Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin jatkumista.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi on pyrkinyt solmimaan sopimuksen tiedon salaamisesta toisen valtion kanssa siten, että tietosuojan fokuksena on asekaupat ja aseteknologinen yhteistyö. Merkittävää on myös se, miten uusi laki ajoittuu juuri samaan aikaan asekaupan synnyttämän kasvavan vastustuksen kanssa.

Viime vuonna eurooppalainen asekauppaa arvosteleva verkosto ENAAT asettui tukemaan palestiinalaisen kansalaisjärjestöverkoston BNC:n (Boycott National Committee) vaatimusta asettaa Israel asekauppasaartoon. Aloite vaatii Israelille samanlaista asekauppasaartoa, joka asetettiin apartheid-hallinnon aikaiselle Etelä-Afrikalle vuonna 1977.

Lukuisat rauhannobelistit, kuten arkkipiispa Desmond Tutu, joka on verrannut omia kokemuksiaan elämästä Etelä-Afrikan apartheidin alla Israelin harjoittamaan palestiinalaisalueiden laittomaan miehitykseen, tukevat BNC:n vaatimusta. Vaatimus esitettiin tasan seitsemän vuotta sen jälkeen, kun kansainvälinen tuomioistuin, maailman korkein juridinen elin, totesi Israelin Länsirannalle rakentaman muurin laittomaksi. Norjassa ja Ruotsissa eläkerahastot vetivät sijoituksensa pois israelilaisesta aseyhtiöstä Elbit Systemsistä siksi, että tämä on osallinen ihmisoikeusloukkauksiin. Samaan aikaan Suomi osti Elbitiltä 17 miljoonan euron arvosta sotilaskäyttöön tarkoitettuja kenttäradioita.

Lähikuukausina Suomen puolustusministeriö on hankkimassa miehittämättömiä lentokonejärjestelmiä ja kilpailutuksen viimeisessä vaiheessa jäljellä on kaksi israelilaisyhtiötä, Bluebird Aero Systems ja Aeronautics Defense Systems. Molemmat yhtiöt mainostavat toimivansa läheisessä yhteistyössä Israelin asevoimien kanssa ja molemmat ovat hyötyneet Israelin laittomista sotatoimista. Yhtiöiden tuotteita käytetään Länsirannan laittomissa siirtokunnissa ja muurissa. Yhtiöiden Israelin armeijalle myymiä miehittämättömiä lentokoneita käytettiin hyökkäyksessä Gazaan 2008–2009. Israelin ilmavoimat tappoi Gazan tuhoamisen yhteydessä miehittämättömillä lentokoneilla tehdyissä iskuissa vähintään 87 siviiliä.

”Israel näyttää uskovan, että se voi käyttää asevoimaa Palestiinassa välittämättä kansainvälisen oikeuden määräyksistä, sillä tiukemman paikan tullen sillä on Yhdysvaltojen tuki takanaan (…) Sellaisten valtioiden kanssa ei Suomen tule käydä asekauppaa”, kommentoi Helsingin yliopiston Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen.

Suomen ja Israelin välinen asekauppa on ristiriidassa Suomen omiin virallisiin ulkopoliittisiin linjauksiin nähden. Suomi väittää ihmisoikeuksien olevan olennainen osa ulkopolitiikkaamme ja kehuu ajaneensa vuosien ajan yhtenä aktiivisimmista maista YK:n asekauppasopimusta, joka kieltäisi kaiken asekaupan ihmisoikeuksia rikkovien valtioiden kanssa.

Asekauppasopimuksen ratifiointi tekisi Suomen ja Israelin välisestä asekaupasta laitonta.

Israel syyllistyy vakaviin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin niin kauan kuin se miehittää palestiinalaisalueita ja jatkaa muurin sekä siirtokuntien rakentamista palestiinalaisten maille. Niin kauan kuin Suomen johto on halukas käymään asekauppoja Israelin kanssa, se edistää näiden rikkomusten jatkumista.

Uusi laki asekaupan salaamiseksi tulee hämmästyttävään aikaan. Sen, että niin moni Suomen arvostetuimmista tieteen, taiteen ja politiikan vaikuttajista vastustaa asekauppaa ihmisoikeuksia loukkaavien valtioiden kanssa, tulisi kuulua hallituksenkin korviin. Vai onko kuitenkin niin, että juuri kasvava vastustus on syynä siihen, että tiedon salaamiseen pyritään?

Teksti: Miika Malinen, ICAHD Finland

Juttu on aiemmin julkaista maailma.net -sivustolla.